Sanen säännöt

Tällä sivulla olevat säännöt on kirjoitettu mukaillen Sane ry:n virallisia sääntöjä. Sivulle on pyritty kokoamaan säännöt, joista jokaisen jäsenen olisi hyvä olla tietoinen. Lisäksi teksti on pyritty kirjoittamaan helppotajuiseen muotoon, joten siinä on esimerkiksi termien selityksiä, joita ei ole varsinaisissa säännöissä.

HUOM! Jos tarvitset tietoa säännöistä virallisiin yhteyksiin, älä perehdy pelkästään tähän sivuun, vaan avaa säännöt PDF-tiedostona.

Järjestön tavoite ja toimintamuodot

  • Sane ry:n tavoite on edistää Jyväskylän yliopistossa suomen kieltä ja itämerensuomalaisia kieliä opiskelevien opinto-olosuhteita ja toimia johdonmukaisesti edellä mainittujen opiskelijoiden etujen ajamiseksi.
  • Jotta tavoite toteutuisi, olemme yhteistyössä kieli- ja viestintätieteiden laitoksen ja erityisesti suomen kielen oppiaineen kanssa.
  • Muita toimintamuotoja ovat yhteistyö eri alojen ainejärjestöjen kesken, kokousten järjestäminen, keskustelutilaisuudet, opintomatkat ja erilaiset tapahtumat.

Päätöksenteko

Järjestön asiat päätetään kokouksissa. Järjestöllä on kahdenlaisia kokouksia: hallituksen kokouksia ja yhdistyksen kokouksia.

Hallituksen kokous

  • Suurin osa järjestetyistä kokouksista on niin kutsuttuja hallituksen kokouksia.
  • Kokouksissa keskustellaan järjestön ajankohtaisista asioista ja pyritään päätöksillä viemään järjestöä kohti tavoitteitaan.
  • Jäsenistö on aina tervetullut paikalle kuuntelemaan ja kertomaan ajatuksistaan, mutta varsinainen asioiden päätösvalta on ainoastaan hallituksella.

Yhdistyksen kokous

  • Yhdistyksen kokouksissa (kutsutaan myös varsinaiseksi kokoukseksi) jokaisella yhdistyksen jäsenmaksun maksaneella on puhe-, esitys- ja äänioikeus.
  • Yhdistyksen kokoukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa: keväisin ja syksyisin. Molemmilla kokouksilla on omat erityiset tehtävänsä
  • Lisäksi koolle voidaan kutsua ylimääräinen yhdistyksen kokous

Hallituksen kokoukset ja päätösvaltaisuus

  • Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun kaksi (2) jäsentä sitä pyytää.
  • Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme (3) muuta jäsentä on paikalla.
  • Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen valinta ja paikkajako

  • Hallitus valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan.
  • Hallitukseen on pyritty kiinnittämään suurimmat ja Sanen toiminnan kannalta merkittävimmät vastuualueet.
  • Hallituksessa kuuluu seitsemästä yhdeksään jäsentä:
    • Puheenjohtaja
    • Varapuheenjohtaja
    • Sihteeri
    • Rahastonhoitaja
    • Kolmesta viiteen (3–5) muuta hallituksen jäsentä, vastuualueina:
      • 1. korkeakoulu- ja sosiaalipolitiikka
      • 2. tapahtumat ja Osma
      • 3. haalarimerkit
      • 4. fuksivastaava
  • Hallituksen jäsenet jakavat seuraavat vastuualueet keskenään:
    • Lingviestit-vastaava & kansainvälisten asioiden -vastaava
    • Ympäristö- ja kehitysyhteistyövastaava
    • Liikuntavastaava
    • Tiedottaja

Sektorivastaavat

  • Hallituksen ulkopuoliset sektorivastaavat valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan (sama kokous, jossa valitaan hallitus).
  • Hallitukseen on kiinnitetty kopo-sopo-vastaava, tapahtumavastaava, haalarimerkkivastaava ja liikuntavastaava, joille kullekin valitaan työpari, joka voi olla myös hallituksen ulkopuolelta. Lisäksi avoinna on muita luottamustoimia.
  • Hallituksen (mahdollisesti ulkopuoliset) luottamustoimet ovat:
    • Korkeakoulu- ja sosiaalipoliittinen vastaava
    • Tapahtumavastaava
    • Haalarimerkkivastaava
    • Liikuntavastaava
    • Emäntä (emännät)
    • Isäntä (isännät)
    • Yritysyhteistyövastaava(t)
    • InSanen päätoimittaja(t)
    • JANO-vastaava
    • Työelämä- ja alumnivastaava(t)
    • Osmavastaavat

Yhdistyksen kokoukset ja päätösvaltaisuus

  • Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta eli yhdistyksen kokousta.
  • Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle keväisin ja syksyisin. Molemmilla kokouksilla on omat erityistehtävänsä (ks. alla ”Syys- ja kevätkokoukset”).
  • Varsinaisissa kokouksissa jokaisella yhdistyksen jäsenmaksun maksaneella on puhe-, esitys- ja äänioikeus.
  • Kokouksessa voidaan päättää läsnäolo- ja puheoikeuden myöntämisestä ulkopuoliselle.
  • Asiat päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Kutsuminen koolle

  • Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle ainejärjestön sähköpostilistalla vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa mainitaan esille tulevat asiat ja aloitteet.
  • Ylimääräinen yhdistyksen kokous: hallitus kutsuu yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle joko omasta päätöksestään tai silloin, kun yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti.

Syys- ja kevätkokoukset

  • Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous pidetään marraskuussa.
  • Puheenjohtaja tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtaja avaa yhdistyksen kokouksen ja johtaa puhetta, kunnes kokoukselle on sen keskuudesta valittu puheenjohtaja.
  • Yhdistyksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä
    myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla joko kokouksen aikana tai sitä
    ennen.
Kevätkokouksen erityistehtävät
Kevätkokouksessa esitetään edellisen vuoden toimintakertomus, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään hallituksen vastuuvapauden myöntämisestä. Kevätkokouksella on seuraavat erityistehtävät: kokouksen puheenjohtajan, sihteerin sekä kahden (2) pöytäkirjantarkastajan valitseminen; hallituksen antaman toimintakertomuksen käsitteleminen; tilinpäätöksen vahvistaminen; vastuuvapauden myöntämisestä päättäminen toiminnantarkastajan lausunnon kuulemisen jälkeen; läsnäolo- ja puheoikeuden myöntämisestä päättäminen, sekä muista esille tulevista asioista päättäminen.
Syyskokouksen erityistehtävät
Syyskokouksessa valitaan yhdistyksen hallitus ja muut toimihenkilöt, toiminnantarkastajat ja vahvistetaan yhdistyksen toiminnalliset ja taloudelliset yleislinjat. Syyskokouksella on seuraavat erityistehtävät: kokouksen puheenjohtajan, sihteerin sekä kahden (2) pöytäkirjantarkastajan valitseminen; hallituksen jäsenten valitseminen seuraavaksi toimikaudeksi; yhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen alkavaksi toimikaudeksi; yhdistyksen jäsenmaksun määrääminen; yhden (1) toiminnantarkastajan ja hänen henkilökohtaisen varahenkilönsä valitseminen alkaneeksi toimintakaudeksi; läsnäolo- ja puheoikeuden myöntämisestä päättäminen, sekä muista esille tulevista asioista päättäminen.

Nimenkirjoittajat

  • Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä.
  • Hallitus voi määrätä yhdistyksen hallituksen jäsenen kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Päätös on tehtävä kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä. Yhdistyksen purkautuessa sen varat on luovutettava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle.