Yleinen

Kopulalaisten järjestämä Seitsemän meren Osma Tampereella kutsui sanelaisia saapumaan paikalle. Perjantaina alkuiltapäivästä M/S Sanen miehistö matkustajineen sulloutui kulkuneuvoon, ja toivoi myötätuulen olevan kohtuullinen, jotta ehdittäisiin ajoissa perjantai-iltapäivän perinteisille Osma-luennoille. Luennot olivat sanelaisten mieleen, ja siitä kurssi otettiin kohti omia majoituspaikkoja. Iltaa vietettiin rennoissa merkeissä Messukylän työväentalolla, jonne kopulaiset olivat tilanneet maittavat ja runsaat eväät pizzoineen ja mustamakkaroineen. Pientä kilpailuhenkeä esiintyi jo, kun sanelaiset ja kantalaiset kisasivat siitä, kumpi rakentaa korkeamman tornin (majakan) nauttimistaan matkajuomista.

Lauantaiaamu valkeni hieman harmaana, mutta M/S Sane oli valmis päivän rastirataan hyvän lounaan jälkeen. Alun pienen reitiltä harhautumisen jälkeen alus miehistöineen ja matkustajineen kulki myötätuuleen. Välillä rantauduttiin ratkomaan kinkkisiä tehtäviä; oli solmujen tekoa, tiedonhaluisia merirosvoja sekä haaksirikkoutuneita, jotka piti auttaa pois autiolta saarelta. M/S Sanen rantautuminen onnistui seremonioineen joka kerta hyvin, mitä nyt matkustajat Jack ja Rose joutuivat aina veden varaan, ja lopunhan te tiedättekin siitä tarinasta.

Mukavan rastiratapäivän kruunasivat sitsit samaisessa Messukylän työväentalossa. Paikalle oli saapunut monenlaista meren ja veden asukkia, aina suohirviöstä lähtien. Kun jonkin aikaa oli sitsattu, koitti päivän voittajan julistus. Sane ei kuullut nimeään, kun julistettiin sijat kolme ja kaksi. Sen sijaan voittajan nimen kuuleminen aiheutti mahtavat riemunkiljahdukset ja voitontanssit, kun Sane pitkän tauon jälkeen vei Osma-mestaruuden! Loppuilta ja -yö kuluivatkin riehakkaissa mestaruustunnelmissa fiilistellen erästä laulua, joka kertoo pojasta, joka on tullut kotiin…

Sunnuntaiaamuna kaikki sanelaiset heräsivät hymy huulilla ja raahasivat itsensä brunssille. Brunssilla kuului jo hieman väsyneitä naurunpyrähdyksiä, mutta ne kuuluvat asiaan. Maha täynnä ja ilo rinnassa oli hyvä aloittaa paluumatka kohti kotia.

Anna Jäätteenmäki 

Sanen viralliset vapputapahtumat julkistetaan 5.4. Simabileissä!

Sane toivottaa kaikille jäsenilleen, yhteistyökumppaneilleen ja lopuille sanenmielisille oikein ihanaa pääsiäistä!

Kuva: Henny Kotiniemi

SOOLin opeopiskelijoille suunnattu viikonloppurieha Talvipäivät järjestettiin tänä vuonna Tampereella Suomen suurimman leirikoulun muodossa. Leirille lähti myös suuri joukko sanelaisia; Jano ry:n osallistujalistalla ehdoton enemmistö oli tänä vuonna äikänopeja!

Leirikoulussa ohjelmaa riitti. Heti saavuttuaan sanelaiset raahasivat kantamuksensa mahtavan, mutta tuskallisen korkean Lyseon lukion eli Rellun viidenteen kerrokseen. Tästä suorituksesta selvittyämme lähdimme seikkailemaan ruuan perässä Tampereen joukkoliikenteen turvin. Onneksi sanelaisilla tuntuu olevan asiantuntemusta vaikka mistä, ja joukostamme löytyi Tampereen bussiverkoston taitajia – samalla vaivalla ohjasimme myös joukon liikuntalaisia perille. Illalla tapahtumat olivat ottaa ikävän käänteen, kun Kalevauva.fi-yhtyeen keikalle vievä jono ehti kasvaa niin pitkäksi, etteivät sanelaiset enää kestäneet kylmää ja odottamista. Niinpä keikka jäi välistä, mutta ei hätää! Kiiruhdimmekin suoraan jatkopaikalle, pääsimme nopeasti sisään ja vältimme yöllisen ruuhkan. Hesburgerin antimista täyttyneet ja syväjäästä sulaneet sanelaiset kävivätkin unille makuupusseihinsa ja retkipatjoillensa voittajina.

Lauantaina päivällä talviriehassa kylmyys jatkui, mutta Sane ei taipunut. Siinä missä osa porukasta jäi kiertämään paikallisten rasteja, osa pisti tanssibileet pystyyn. Ei mennytkään kauaa, ennen kuin tanssilattia täyttyi ja sanelaiset palkittiin ohikulkijan toimesta haalarimerkeillä tunnelman nostattamisen ansiosta. Samalla reissulla ehdimme myös kannustaa Jano ry:n pronssille silitysrautacurlingissa. Siispä jälleen, win-win! Loputtomiin kylmää ei kestä kuitenkaan edes Sane, joten poistuimme ruokailun kautta koululle jo suhteellisen varhain. Pidot silti vain paranivat, ja illalla osa lähti innoissaan katsomaan Gaselleja, Pete Parkkosta sekä muita esiintyjiä iltajuhlaan ja osa jäi koululle seikkailemaan. Illan aikana ehdimme muun muassa selvitellä rikkoutuneen lasioven mysteeriä, lainata sokeria naapuriluokasta sekä keskustella yhteiskunnasta ja
kandiaiheista. Kaikki onnistuneen leirikoulun ainekset siis kasassa!

Sunnuntaina Janon paluubussissa huomattiin, että yksi jos toinenkin sanelainen on todella antanut leirikoululle kaikkensa. Ilmassa oli asiaankuuluvaa väsymystä, mutta myös onnellisuutta. Ensi kerran talvipäiviä vietetäänkin Raumalla – silloin tähtäimessä on toki se kirkkain silitysrautacurlingmitali.

Kiia Hakkala