”Suosittelen tekemään rohkeita ratkaisuja ja kurkottelemaan kunnolla omia unelmia kohti!”

Juulia Sallinen

Oma tarinani tätä opiskelupaikkaa kohtaan alkaa melko kaukaa – oikeastaan jo lapsuudesta. Olen rakastanut lukemista ja kirjoittamista niin kauan kuin muistan. Läpi peruskoulun, aina lukion loppuun saakka suosikkiaineenani pysyi (mikäpä muukaan kuin) äidinkieli. Olen kirjoittanut vapaa-ajallani aktiivisesti ala-asteelta lähtien. Nykyään kirjoitan monenlaisia tekstejä runoista muotipainotteisiin blogipostauksiin asti.

Kirjoittamisharrastuksistani huolimatta haaveilin nuorempana vain näyttelijän urasta. Kun lukion lopulla piti sitten alkaa pohtia tulevaisuutta, eksyin hieman. Suomen kielen opiskeleminen ei käynyt kertaakaan mielessäni, näyttelemisen opiskeleminen tuntui puolestaan jotenkin typerältä. Ajattelin, ettei näytteleminen voi käydä mitenkään työstä, vaan itselle on opiskeltava jokin kunnollinen ammatti. Syksyllä 2009 löysin itseni Jyväskylän ammattikorkeakoulun sairaanhoitajalinjalta.

Suomen kielen pariin päädyin muutamaa vuotta myöhemmin, kun olin paiskinut ensin kasaan huomattavan määrän sairaanhoitajan pätevyyteen vaadittavia opintoja – ja hakannut siinä sivussa päätäni seinään tietämättömänä tulevaisuudestani. Oli pakko keksiä, mitä haluan tehdä oikeasti elämälläni. Käytin paljon aikaa erilaisista opiskelupaikoista ja –linjoista lukien. Jyväskylän yliopiston sivuilla törmäsin suomen kielen asintuntijalinjaan, josta en ollut edes kuullut aiemmin. Kyseinen löytö muutti elämäni suunnan ihan täysin. Kaikki oli yhtäkkiä todella selkeää ja yksinkertaista. Muistan ajatelleeni, että miksi en opiskelisi asioita, joita rakastan kaikista eniten! Päätin, että tuolla linjalla opiskelen vielä jonain päivänä.

Ennen ensimmäistä pääsykoetta olin varma osaamisestani, sillä olin lukenut koko kevään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. En kuitenkaan tiennyt, mitä odottaa kokeelta – ja se sai minut hyvin jännittyneeksi. Olin myös kuullut, että sisään on todella vaikea päästä. Tieto kymmenestä linjalle valittavasta opiskelijasta ei helpottanut jännittämistä. Minulle jäi kuitenkin hyvä mieli pääsykokeen jälkeen. Kesän jännitys ei loppunut tuloskirjeen saapumiseen, sillä jäin kahdeksannelle varasijalle. Oli odotettava ja jännitettävä vielä lisää. Harmikseni sinä vuonna varasijajono ei liikkunut mihinkään suuntaan, ja jäin ilman opiskelupaikkaa. Päätin, että oli opiskeltava vielä enemmän. Syksyllä ilmoittauduin avoimeen yliopistoon opiskelemaan suomen kielen perusopintoja, ja niiden ohella aloitin luku-urakan uudelleen päättäväisenä. Mielestäni avoimen opinnot tukivat todella hyvin pääsykokeisiin lukemista ja valmistivat siksi osaltaan pääsykokeeseen. En tiedä kuinka minun olisi käynyt ilman avoimen opintoja, mutta toisella yrittämällä pääsin heittämällä sisään.

Opintoni alkoivat syksyllä 2014, ja tällä hetkellä opiskelen siis toista vuotta. Olen edelleen äärimmäisen onnellinen ja kiitollinen siitä, että saan opiskella itselleni tärkeää alaa. Vaikka kaikki kurssit eivät olekaan ihan yhtä mieluisia, niin en vaihtaisi niistä yhtäkään silti pois. Sivuaineinani minulla on tällä hetkellä kirjallisuus ja kirjoittaminen. Tulevaisuus on vielä avoinna, mutta olen luottavainen, sillä tiedän olevani oikealla tiellä. Mielessäni pyörii monenlaista kustannustoimittajan hommista aina oman romaanin julkaisemiseen asti. Suosittelen tekemään rohkeita ratkaisuja ja kurkottelemaan kunnolla omia unelmia kohti!

 

Juulia Sallinen